Oasáš min programmas

Guovddášbellodaga váibmoáššit leat oadjebasvuohta, gearggusvuohta ja bálvalusat olbmuid lahkosis.

Mii fertet nanosmahttit min báikegottiid sihke gávpogiin ja gilážiin. Sámit leat seamma girjái go earát. Mii atnit árvvus buot sápmelaččaid, beroškeahttá sin duogáža. Buohkat galget dovdat oadjebasvuođa iežaset sámi gullevašvuođas. Duohtavuođa- ja soabadallanbargguid galgat doaimmahit viidásut, ja ain sihkkarastit sámiide nana rájáidrasttildeaddji ovttasbarggu.

 

Sámi kulturárbbi dolin, otne ja boahtteáiggis

Sámi museaid fertet nannet, sihke eanet virggiiguin ja eanet gaskkusteapmi. Mii áiggošeimmet e.e. Saviomusea, Dáiddamusea, Golle Máze guovddáš, Joddu luossaguovddáš ja fanas- ja visttegáhtten. Áigut maid ain fievrridit viidáset máhtu min goađástallama ja huksenvieruid birra.

Mii leat hui rámis buot min dáiddáriid ja artisttaid dihtii, olusat begget dál miehtá máilbmi! Kultuvra lea dehálaš min identitehtii ja buktá buori vásáhusaid, ja sihke nanne, jeđđe ja njuorasmahttá min. Mii bargat buori kulturfálaldagaid ovddas, álbmoga láhka.

Váibmogiella                  

Mánáid giellaoahppu lea čoavdda, ja deháleamos lea nannet sámi gielaid mánáidgárddiin ja skuvllain.

Mii áigut:

• Lasi ruhtadeapmi suohkaniid guovttegielatdoaimmaide ja giellaohppui
• Nannet sámi mánáidgárdefálaldagaid ja dat galget ain nuvttá
• Eanet sámi girjjit ja digitála resurssat
• Ovdánahttit giellalávgundoaimmaid
• Nannet rekrutterema doaibmabijuid oahpaheddjiid ja mánáidgárdebargiid várás

 

Mii dárbbašit eanet sámi deaivvadanbáikkiid  

Deaivvadeamit nannejit lagasvuođa ja oadjebasvuođa giela ja kultuvrra ektui.

Mii áigut:

• Hábmet oahppanarenaid nuoraid ja vuorrasiid gaskkas

• Nannet duodjemáhttu 

• Doarjut buot eastadanbargguid givssideapmi ja cielaheapmi vuostá

Mii ráhčat oadjebasvuođa ovdii, dearvvašvuođa ja fuolahusa ektui, oadjebas mánát ja nuorat ja dorvvolaš ruovttut. Dearvvašvuođabargiin ferte šaddat buoret máhttu sámi gielaid ja kultuvrra birra. Vuoras olbmot galget vásihit dorvvolašvuođa ja lagasvuođa kultuvrraset ektui, ja fidnet oahpes biepmu, buđaldeapmi ja doaimmaid ásahusain.

Mii áigut nannet bearrašiid. Bearašsuodjalusdoaibmabijut sáhttet eastadit gárrenmirkkuid, veahkaváldi, buozalmasvuođaid ja iešsorbmen. Nuoraide fertejit fálaldagat gos lea álki fidnet veahki, nu mo heahtetelefovnnat ja doaresfágalaš joavkkut maid deaivvadit nuoraiguin doppe gos sii leat. Sámevuohta ferte maid vuhtiiváldot politiija ja duopmostuoluid hárrái. Sámi riekteipmárdus ja riektegáldut galget dohkkehuvvot. Min fokus galgá veahkaválddi eastadeamis ja doarjjafálaldagain.

• Sámi Klinihka ja SÁNAGa fertet ovdánahttit
• Sámi mánáid rievttit galget vuhtiiváldot mánáidsuodjalusas ja mii dárbbašat eanet biebmoruovttuid
• Eanet sámi nuorat fertejit álgit bolesin, maiddái nannen dihtii eastadanbargguid

Vuođđoealáhusain lea ceavzilis ja oadjebas biebmobuvttadeapmi, ja gearggusvuohta, bargu, ássan, giella ja kultuvrra. Čálgoortnegiid fertet buoridit vai nannet rekrutterema ja buori bargodili, ja nissonolbmuin ja nuorain galgá dorvvolaš sadji vuođđoealáhusain. Duodji lea dehálaš báikkálaš gullevašvuođas ja giellaseailluheamis. Duodjeguovddážiid ferte ovdánahttit. Guolli lea min oktasaš opmodat, ja dan fertet hálddašit nu ahte addá ealás guolástusservvodagaid.  

Meahcci lea min ruoktu. Meahcásteapmi buktá ássanmokta. Mánát ja nuorat ohppet giela, historjjá ja árbevieruid go besset fárus meahcis.  

Boazodoallu lea gievrras kulturguoddi. Boazodoalu suodjalus lea nannosit duođaštuvvon álbmotrievttis ja iešheanalaš riektevuođus.

Eanadoallu ja boazodoallu leat bearašvuđot ealáhusat masa olusat dovdet gullevašvuođa.

Mii áigut:

• Vuoruhit doaimmaid mat nannejit verddevuođa ja buori oktavuođaid boazosámiid ja dáloniid gaskkas
• Sihkkarastit doarjagiid ealáhusaid visttiide, ođasmahttimii doaibmareaidduide
• Bisuhit lávdadit njuovahat- ja meieriijastruktuvrra elliidčálgu dihtii
• Sihkkarastit ja čalmmustahttit mearrasámi kultuvrra
• Nannet vuotna- ja riddoguolásteddjiid vai bisuhit ássama mearrasámi guovlluin
• Guorahallat álgoálbmotrievtti bivdit fálláid ja njurjuid
• Bargat lotnolasealáhusaid ovdii, ja fitnet guolástanboanda UNESCO máilmmiárbelistui
• Nannet meahcásteami árvvusatnima ja doarjut ealáhusaid báikkálaš luondduriggodagaid vuođul, nu mo jávrebivdu, murjen ja eará
• Sihkkarastit johkagáttesámiid kultuvrra seailluheapmi ja báikegotteolbmuide vuosttašrievtti luossabivdui
• Biergu ja liigebuktagiin lea alla kvalitehta ja stuorra vejolašvuohta lasi árvoháhkamii
• Orohagaide ferte sihkkarastit doarvái resurssaid áimmahuššat ealáhusa
• Buoridit gearggusvuođa guohtunroasuide
• Vuosttildit bieggafápmohuksemiid, ruvkkiid, rabas guollebiepmahagaid ja eará mii áitá ja goarida vuođđoealáhusaid

Boraspiriid fertet geahpedit, ja návddiid mat spedjet ferte jođánit jávkadit. Mii dáhttut goaskimiid báhčit eastadeaddji doaibman guottetbáikkiin. Bivdojoavkkut fertejit fitnet lasi resurssaid ja lobi geavahit beaktilis veahkkeneavvuid.

Mii dáhttut seailluhit mehciid boahttevaš buolvvaide, ja jierpmálaš ávkkástallan lea buoremus luonddugáhtten.